Kovinkaan moni ei tule ajatelleeksi, kuinka jokin laite on tehty ja kuka sen on kehittänyt. Yleensä keskitymmekin ainoastaan käyttämään laitteita. Mutta tiesitkö, että jokainen toiminto mitä puhelimella ja tietokoneella teet, perustuu koodaajan työhön?
Koodaaminen on yksinkertaisuudessaan erilaisille laitteille luotuja ohjeiden sekä käskyjen ohjelmointia, joiden perusteella laitteet osaavat toimia erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Koodaus on siis ihmisen ja tietokoneen välistä viestintää.
Mitä koodaus tarkoittaa?
Me ihmiset ymmärrämme puhetta ja kertomme puhumalla toisillemme asioita. Koodaus vastaavasti taas on tietokoneille puhumista. Tietokone on joka puolella, sillä sellainen on vaikkapa puhelimissa, autoissa, kodinkoneissa ja televisioissa. Voidaan siis sanoa, että monissa laitteissa on älyä, sillä ilman koodia tietokone on tyhmä. Koodi antaa tietokoneelle käskyn tehdä tiettyjä asioita.
Monesti elokuvissa koodaus esitetään turbonopeudella näpyteltyjä komentoja pizzaslaissi toisessa kädessä tasapainoillen. Tämä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa, vaan koodaus on paremminkin säännönmukaista sekä varsin yksityiskohtaista viestintää.
Kuinka koodaus tapahtuu?
Koodaus ei ole niin vaikeaa kuin luulisi. Samoin kuin maailmassa on monia erilaisia kieliä, myös tietokoneilla on erilaisia kieliä. Koodauksessa käytetäänkin useita erilaisia ohjelmointikieliä. Koodaus on vähän kuin rakentaisi Lego-palikoista erilaisia rakennelmia. Yhdistämällä palikoita toisiinsa, syntyy yksi kokonaisuus. Kirjoittaessa koodia allekkain tarpeeksi paljon ja oikein, syntyy algoritmi eli toimintaohje ja loppujen lopuksi ohjelma. Myös tietokonepelit ovat tietokoneohjelmia.
Aivan kuten koulussa opetellaan kirjoittamaan ilman kirjoitusvirheitä ja kielioppisääntöjen mukaisesti, koodauskin on kirjoittamista tiettyjen kielioppisääntöjen mukaan. Koodauksen kielioppi on nimeltään syntaksi. Mikäli koodauksessa tapahtuu kirjoitusvirhe, se on syntaksivirhe.
Mikä on koodari?
Koodareista tulee usein mieleen rillipäinen nörtti, joka vain istuu tietokoneen ääressä kaikki päivät ja näpyttelee näppäimistöä niin että sauhu nousee. Koodari on kuitenkin varsin usein jotain ihan muuta kuin tämä mielikuva. Koodarin työ on itse asiassa lähes täydellinen vastakohta tälle stereotypialle. Useinkaan koodarit eivät istu yksinään hämärässä kellarihuoneessa, vaan he osallistuvat aktiivisesti asiakastapaamisiin, joissa tarjoavat ammatillista näkemystä esimerkiksi verkkosivuston luomiseen. Koodarin työstä iso osa kuluukin paljolti miettimiseen sekä suunnitteluun.
Kansankielellä koodaria kutsutaan devaajaksi, tämä juontaa juurensa englanninkielisestä sanasta developer.
Erilaisia koodareita ovat:
- Fronttidevaaja eli frontend -kehittäjä yhdessä graafikon kanssa kehittää sivustoa varmistaen myös, että visuaalinen ilme on juuri sellainen kuin asiakas on toivonut
- Back end -kehittäjä eli taustaohjelmoija nimensä mukaisesti työskentelee taustalla huolehtien sivuston käyttäjäystävällisyydestä sekä toimivuudesta. Hallintapaneelista pitää tehdä niin simppeli, että asiakas osaa itse päivittää uutta sisältöä sivustolle ilman apua
- Fullstack -kehittäjä hallitsee useampia erilaisia ohjelmointikieliä ja alustoja ja pitää kaikki langat käsissään. Hän pystyy hoitamaan monen henkilön työt yksinään
Koodikieli – mikä se on?
On olemassa useita erilaisia koodikieliä, riippuu ihan käyttötarkoituksesta, mitä käytetään. Kieli on ihan eri, jos halutaan tehdä vaikkapa verkkosivut tai jos koodataan sovellusta. Verkkosivuston suunnittelussa useimmiten käytettävät kielet ovat JavaScript, PHP, HTML sekä CSS.
JavaScript on selainpohjainen kieli ja sen avulla voidaan hallita videoita, animoida kuvia, luoda dynaamisesti päivittyvää sisältöä ja kaikkea sellaista, mihin esimerkiksi PHP ei taivu.
PHP on avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli, jota käytetään laajasti verkkosivustojen kehitykseen. Sivulle saadaan helposti luotua muuttuvaan sisältöä, sillä PHP-koodia voidaan upottaa HTML-koodin sekaan.
HTML kieltä voidaan käyttää tekstin muotoiluun ja se auttaa kuvaamaan, kuinka teksti lukijalle näyttäytyy. Muotoilu tehdään elementtien eli tagien avulla sekä niihin liittyvien parametrien kanssa. Selain tulkitsee tagien avulla, millaisena sivuston luoja haluaa sivuston näkyvän. Selain ei siis näytä tageja ruudulla.
CSS liittyy tyylisääntöihin ja sen avulla lisätään ulkoasua määrittäviä tyylejä HTML-sisältöön. Esimerkkeinä tällaisesta ovat mm. taustavärit, fontit sekä sisällön jakaminen moneen eri sarakkeeseen.
C on hieman vanhempi ohjelmointikieli, sillä on ollut suuri vaikutus melkein jokaiseen muuhun käytössä olevaan ohjelmointikieleen. Se ei ole kovin helppo oppia, mutta sen taitaminen helpottaa muiden ohjelmointikielten oppimista.
Mitä ominaisuuksia koodarilla pitää olla?
Oikeastaan koodaamisesta kiinnostunut henkilö ei tarvitse mitään tiettyjä taitoja tai ominaisuuksia, jotta voisi alkaa koodariksi. On kuitenkin olemassa muutamia ominaisuuksia, josta on iso apu koodaamisen opettelussa. Ensinnäkin on hyvä pitää ongelmien ratkaisusta, osata ajatella loogisesti sekä olla utelias selvittämään kuinka asiat toimivat. Tärkeintä on olla innostunut ja haluta oppia uutta. Myös motivaatiota kaikkeen tähän tulee löytyä. Myös nopeat kasinot ovat tarvinneet koodaria rakentamaan sivuston ja kehittämään pelejä.